Hiilen haitat

Hiili ja ilmastonmuutos

Hiilen haittoja ei pidä vähätellä, vaikka savukaasupäästöihin on olemassa tehokasta puhdistustekniikkaa, jonka käyttöön EU:n direktiivit ja kotimaiset lait velvoittavat. Kivihiilen päästöraja-arvot ovat samalla tasolla kuin muidenkin polttoaineiden. Savukaasujen sähkösuodattimella erotettua lentotuhkaa käytetään muun muassa tienrakennuksessa ja maarakennuksessa.Merkittävin ongelma on hiilidioksidi (CO2). Sen haittojen vähentämiseksi on käynnissä erittäin suuria kehityshankkeita, esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS), eri puolilla maailmaa.

Kivihiili sisältää pieniä määriä raskasmetalleja. Ne poistuvat hiukkasten erotuksessa tehokkaasti eikä eurooppalaisin päästöraja-arvoin toimittaessa merkittäviä päästöjä synny. Poikkeus on elohopea, joka vapautuu osin kaasumaisena. Elohopeamäärät ovat vähäisiä, mutta niillä voi olla kaukokulkeuman kannalta merkitystä. Elohopeapäästöjenkin vähentämistä tutkitaan.

Kivihiilen poltosta muodostuu savukaasupäästöjen (CO2, NOX, SO2, hiukkaset) lisäksi kiinteää jätettä, joka on suurimmaksi osaksi sähkösuodattimilla erotettua lentotuhkaa. Happamoittavia päästöjä hallitaan rikinpoistolaitoksilla, typenoksideja vähentävällä Low NOx -polttotekniikalla ja katalyyttisillä erottimilla.

Jätteestä osa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi maarakentamisessa. Hiukkaspäästöjä sekä rikin- ja typenoksidien päästöjä voidaan merkittävästi vähentää erilaisilla ilmansuojeluteknisillä ratkaisuilla. Läntisissä teollisuusmaissa suuri osa haitoista on kyetty poistamaan. Ilmaston kannalta haitallisin on hiilidioksidi. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa monin tavoin maan ekosysteemiin ja eliöiden – myös ihmisten – elämään.

Energiantuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon vaikutukset koko elinkaaren ajalta tuotannosta ja kuljetuksista polttoon, jakeluun ja jätteenkäsittelyyn.

Riskitöntä ja haitatonta tapaa tuottaa energiaa ei ole. Väestön määrä, elintason nousu ja kulutustottumukset sekä teollisuuden kehitys vaikuttavat siihen, miten energian tuotantotavat muuttuvat. Vaihtaminen energianlähteestä toiseen ei riitä, vaan on parannettava tuotannon ja käytön energiatehokkuutta sekä tuotannon hyötysuhdetta.