Fossiiliset polttoaineet

ovat muodostuneet eloperäisistä aineista. Tärkeimpiä fossiilisia polttoaineita ovat kivihiili, öljy, maakaasu ja ruskohili.

Kivihiili

on palavaa orgaanisesta aineksesta sedimentoitunutta kiveä ja koostuu pääasiassa hiilestä, vedystä ja hapesta. Kivihiili on muodostunut kasviaineksesta joka on paineen ja lämmön vaikutuksesta kivettynyt vuosimiljoonien kuluessa. Ruskohiili ja antrasiitti ovat kivettymisprosessin eri vaiheista peräisin olevaa hiiltä

Koksi

saadaan kuumentamalla kivihiilestä hapettomassa tilassa eli kuivatislaamalla. Koksi on kivihiiltä puhtaampaa ja lämpöarvoltaan parempaa polttoainetta. Tärkein koksin käyttömuoto on teräksen valmistus.

Puuhiili

eli sysi on kiinteä lopputuote, jota saadaan kun puuta kuivatislataan. Länsimaissa puuhiiltä käytetään grillihiilenä. Puuhiilen voi edelleen jatkojalostaa aktiivihiileksi, jolla on kasvava käyttö lääke- ja ympäristöteollisuudessa.

Hiilikuitu

on hiilisäie tai hiilisäikeitä sisältävä kudos. Materiaali on lujaa ja kevyttä, mutta myös suhteellisen kallista.

Hiilidioksidi

(CO2) syntyy hiilipitoisten aineiden palamisprosessissa ja soluhengityksessä. Kasvit käyttävät hiilidioksidia yhteyttämisessä orgaanisten aineiden raaka-aineena. Ilmakehässä hiilidioksidi edistää maapallon lämpenemistä eli kasvihuoneilmiötä.

Kasvihuonekaasu

Kasvihuonekaasut ovat kaasuja, jotka edistävät ilmakehässä ollessaan kasvihuoneilmiötä. Tärkeimmät ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi CO2, metaani CH4, typpioksiduuli N2O, kloorifluorihiilivedyt eli freonit sekä rikkiheksafluoridi SF6.-

Hiilidioksidiekvivalentti

käytetään yhteismitallistamaan eri kasvihuonekaasujen ilmastonmuutosvaikutukset. Seurannan ja rajoitustoimien yksinkertaistamiseksi kaikkien kasvihuonekaasujen päästöt muunnetaan ekvivalenttikertoimilla vastaamaan hiilidioksidipäästöä.

Hiilijalanjälki

kuvaa jonkin toimijan, tapahtuman tai tuotteen kasvihuonekaasupäästöjä vastaavaa ekvivalenttista hiilidioksidipäästöä.

Hiilivuoto

on tilanne jossa energiaintensiivinen teollisuus ei menesty päästökaupan kohottaman energian hinnan takia globaalissa kilpailussa ja muuttaa alueelle, jossa hiilidioksidille ei ole asetettu hintaa.

Lauhdevoimalaitos

(lauhdutusvoimalaitos) on voimalaitos, jossa tuotetaan sähköenergiaa polttoainetta polttamalla. Tavallisesti lauhdevoimalaitokset ovat suuria halpaa polttoainetta polttavia nk. peruskuormalaitoksia. Myös ydinvoimalaitokset ovat lauhdevoimalaitoksia, mutta yleensä ne erotetaan polttoainetta polttavista voimaloista.

Vastapainevoimalaitos

on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos. Voimalaitosta ei optimoida maksimaaliseen sähköntuotantoon kuten lauhdevoimalaitosta. Osa kattilaan syötetystä energiasta hyödynnetään prosessihöyrynä tai kaukolämpönä. Tämän vuoksi laitoksen kokonaishyötysuhde saadaan jopa yli 90 %:iin. Hyötysuhde on yli kaksinkertainen lauhdevoimalaitoksiin verrattuna.

Kombivoimalaitos

on voimalaitos, jossa kaasuturbiini ja höyrykattila on yhdistetty sähköntuotannon hyötysuhteen parantamiseksi; pelkällä kaasuturbiinivoimalaitoksella hyötysuhde on korkeintaan 35 %, johtamalla savukaasut höyrykattilaan päästään noin 60 % sähköntuotantohyötysuhteeseen.