Sähköä, valoa, lämpöä ja terästä

Kolme neljännestä Suomen lämmöstä ja runsas kolmannes sähköstä tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa. Niissä polttoaine, kuten hiili, käytetään tarkkaan hyödyksi, eikä energiaa mene hukkaan. Yhteistuotantolaitoksissa tuotettu kaukolämpö on energiantuotantoa tehokkaimmillaan – ja siinä Suomi kuuluu maailman parhaimmistoon.

Pelkästään sähköä tuottavilla kivihiililauhdevoimalaitoksilla on tärkeä rooli monipuolisessa energiantuotannossa. Niillä on myös suuri merkitys avointen pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuudelle. Kuivina ja kylminä vuosina kivihiili on tärkein tapa tuottaa tarvittava lisäsähkö.

Kivihiilen tuontimäärä Suomeen riippuu Pohjoismaiden sateisuudesta, sateisina vuosina tuonti on vähäisempää ja kuivina vuosina suurempaa. Viimeisten 15 vuoden aikana kivihiilen tuonti on ollut keskimäärin vajaat viisi miljoonaa tonnia vuodessa. Suurin tuonti oli kuivana vuonna 2003 lähes yhdeksän miljoonaa tonnia ja sateisena vuonna 1999 alle kolme miljoonaa tonnia. Tuonnin arvo on ollut 70 - yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Noin puolet hiilestä tulee Venäjältä. Muita tärkeitä tuojia ovat Australia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Kiina, Kolumbia, Puola ja Yhdysvallat. Terästuotantoon tarvittavan hiilen laatuvaatimukset ovat tiukemmat kuin energiantuotannossa. Sen suhteen olemme pääosin Australian ja Yhdysvaltojen varassa.

Hiilen kuljettaminen vesitse rikkaasta avolouhoksesta maailman toiselta laidalta on usein taloudellisesti järkevämpää kuin maantieteellisesti lähellä olevan, mutta pienen ja syvällä maan sisuksissa sijaitsevan hiilisuonen kaivaminen.

Suurimmat kivihiilen käyttäjät Suomen energiantuotannossa ovat Pohjolan Voima, Fortum ja Helsingin Energia sekä teollisuudessa Rautaruukki.